|
Kirstinelunds Shirley
1985-2004
Lilli tuli taloon seuraponiksi sattuman kautta. Kengittäjälle juttelin tarvitsevani toisen
ponin. Hänellä olikin tallissaan connemaratamma, joka oli myytävänä. Jos se ei menisi kaupaksi,
teurastamo olisi tuleva osoite. Kaverin houkuttelin mukaan, etten ihan
hullun kauppoja tekisi. Katsottiin ponia maasta, en edes koeratsastanut sitä. Rehellisyyden nimissä
on sanottava, että jos olisin sen ratsastanut, niin olisivat kaupat jääneet tekemättä. Hinta
oli kohdallaan, Lilli kun oli myös puhkuri.
Ensimmäisenä päivänä se karkasi monta kertaa ja marssi tietä pitkin selvästi osoittaen,
että
sen koti ei ole täällä. Parissa päivässä Lilli kotiutui eikä ikinä enää kyseenalaistanut
aitoja
(oli millainen viritys tahansa). Lilli näytti erittäin huonosti kiimoja
ja kolmantena vuotena se
vasta tiinehtyi; 2001 syntyi Merryhill's Sheila.
Lillin kanssa oli ilo käydä näyttelyissä, sillä se käyttäytyi aina esimerkillisesti. Muutenkin
se
oli erittäin miellyttävä käsitellä, paitsi madottaa. Sen ei tarvinnut kuin nähdä, että otin matolääketuubin paketista, niin oli turha edes yrittää saada sitä karsinasta kiinni. Puhkuri
ei sitä
alun jälkeen koskaan vaivannut.
2004 syntyi Merryhill’s Samwise ja syksyllä Lilli alkoi oireilla monella tapaa; Se ei
ollut enää
niin pirteä, pikkaisen jalat vaivasivat, melanoomapatit olivat lisääntyneet ja
tallikin täyttyi
uhkaavasti... Joulukuussa 2004 Lilli lopetettiin kotona.
|